Tulevan kauden sisustustrendit rakentuvat syvistä sävyistä, pehmeistä muodoista ja aidoista materiaaleista. Sisustusarkkitehti Tero Pennasen johdolla sisustusarkkitehti ja muotoilija Minna Haapakoski, sisustussuunnittelija Mirkka Stenmark, muotoilija Tapio Anttila ja valaistuksen syväosaaja Jukka Asp kokoavat kuvan siitä, miltä vuoden 2026 koti näyttää ja tuntuu. Trendien läpi kulkee yksi vahva ajatus: koti ei ole kuvasto, vaan kokemus.
Värit: syvät sävyt ja tilaan upotettu tunnelma
Tunnelma on kodin pääväri. Pennasen mukaan rustiikkisuuden ja luonnollisuuden suunta on ollut näkyvissä jo jonkin aikaa. “Siirrymme koko ajan kohti maanläheisempiä sävyjä.” Hän luettelee lämpimiä, murrettuja sävyjä, jotka huokuvat pehmeyttä: terrakottaa, oliivia, ruskeita, okraa – ja nostaa niiden rinnalle jalokivimäisiä sävyjä, kuten jadea ja sinivihreän ja petrolin väliin asettuvia vivahteita.
Stenmark tunnistaa saman suunnan uudiskohteissa. “Ruskeiden rinnalle on kuitenkin tullut myös rohkeampia valintoja, kuten pastellin sävyjä – ja jopa keltaisen ja punertavan eri muotoja.” Hänen mukaansa myös yleisväriä uskalletaan käyttää aiempaa rohkeammin, tilaa määrittävänä lähtökohtana.
“Juuri niin!”, innostuu Pennanen. “Enää ei tehdä yhtä tehosteseinää, vaan koko huone maalataan. Tila ikään kuin upotetaan väriin. Sitten se nostetaan ylös, annetaan kuivua ja katsotaan mitä jää jäljelle”, hän nauraa. “Käytännössä tämä tarkoittaa, että esimerkiksi seinät ja katto maalataan samalla värillä”, Stenmark selventää ja perustelee trendin myös käytännöllisesti: “Huonekorkeudet ovat kasvaneet ja katto, joka ei ole paperinvalkoinen, tekee tilasta intiimimmän ja viimeistellymmän.”
Yhdessä he toteavat, ettei väri pysähdy vain seiniin ja kattoon. “Se voi leikata läpi yksityiskohtiin, kuten akustiikkapaneeleihin, kiskoihin ja jopa valaisimiin”, Pennanen sanoo.
Haapakoski kuuntelee tätä ja tiivistää tulevan vuoden värimielialan kolmella sanalla: lämmin, rauhallinen ja ajaton.
Asp nyökkää väripuheille ja muistuttaa yhdestä asiasta, joka ratkaisee lopputuloksen: valo. Valaistus on se, joka joko nostaa sävyt esiin tai pilaa ne. Siksi myös syvien ja murrettujen värien yleistyessä valaistuksen laatu korostuu. Asp nostaa esiin hyvän värintoiston: jos valon laatu on heikko, sama pintamateriaali voi näyttää liikkeessä yhdeltä ja kotona aivan toiselta. Hän havainnollistaa eron konkreettisesti: valkoiseksi ajateltu seinä voi näyttää jopa vihertävältä, jos maalissa on keltaista pigmenttiä ja valon spektri on sinipainotteinen.
Samalla Asp muistuttaa, että tunnelma ei synny yhdestä pistelampusta. “Aiemmin koko maailmaa yritettiin halailla yhdellä valopisteellä”, hän sanoo. Kun sävyjä “upotetaan” koko tilaan, myös valon pitää rakentua useammasta lähteestä, jotta värit näyttävät siltä miltä niiden on tarkoitus näyttää ja tila pysyy elävänä”, hän muistuttaa.
Muodot: pehmeys, kaaret ja kolmiulotteinen pinta
Jos väri tekee tunnelman, muodot tekevät kutsun. “Ne ovat orgaanisia, pehmeitä ja kutsuvia. Kaarevia linjoja, biomorfisiä muotoja”, Pennanen kertoo vuoden 2026 muotokielestä. Hän näkee kehityksen jatkumona, paluuna 50–60-lukujen estetiikkaan.
Stenmark nappaa Pennasen ajatuksen kiinni ja tuo sen suoraan keittiöön. Hän nostaa esiin kaarevat saarekkeet ja pystyrimoitetut ovet, joissa muoto ei ole pelkkä siluetti, vaan myös pinta.
Haapakoski vie ajatuksen vielä tarkemmaksi. “Vuosi 2026 ei ole pelkkää kaarevaa, vaan myös kolmiulotteisuutta ja reliefiä. Sama ajatus toistuu hänen mukaansa niin keittiön kaapeissa kuin vaikkapa välitiloissa: 3D-pintaa laatoissa, tekstuuria, jota tekee mieli katsoa läheltä. Hän myös nostaa esiin yksityiskohtien tärkeyden, jotka muuttavat kokonaisuuden, esimerkkinä kivitasojen reunan hionta. “Teetkö tason suoraksi vai annatko reunalle klassisen muodon? Valtavan pienet detaljit, joilla muutat koko huoneen ilmeen.”
“Niin, yksityiskohdat ovat kokonaisuuden koruja”, komppaa Stenmark. “Ei ole merkityksetöntä, mitä siihen upeapintaiseen keittiökaapin oveen laitetaan vetimiksi. Vetimettömyys on hallinnut pitkään, mutta nyt ne palaavat – ilmeen ja persoonallisuuden vuoksi.”
Materiaalit: aitous, haptisuus ja luonnon tuntu
Kun puhe siirtyy materiaaleihin, Pennanen innostuu sanasta haptisuus: siitä, että pinnan saa tuntea. Kuten edellä todetuissa kaapinovien pinnoissa, kaikissa materiaaleissa saa olla tuntumaa. “Puun syyt, joita ei enää peitetä ja pinnat, joita ei yritetä tehdä muovisen sileiksi”, Pennanen luettelee. “Kun sinulla on pinta, mihin on ihan pakko käydä vähän sormella sipaisemassa, se on magee juttu”, hän toteaa.
Jukka Asp lisää keskusteluun yhden olennaisen huomion: ilman suunniteltua valaistusta puun syyt, kivipinnan varjostumat ja muut tekstuurit eivät pääse oikeuksiinsa, jolloin materiaalien “elo” jää piiloon.
“Vuoden 2026 materiaaleissa korostuu ennen kaikkea aitous”, lisää Anttila. “Puussa on tiettyä eloa.” Hän huomauttaa, että nyt ei edes yritetä tehdä puusta täysin tasalaatuista ja joka pöydästä samannäköistä, vaan jokainen on uniikki, kuten materiaali itse.
Anttilan mukaan puu on tulevan kauden selkein päälinja, yhdessä muiden luonnonmateriaalien kanssa. Kivessä hän näkee nousua erityisesti irtokalusteissa: marmori ja luonnonkivi ovat alkaneet hiipiä pöytiin ja pintoihin. “Se polku on vasta alussa”, hän toteaa tulevaa odottaen.
Materiaalikeskustelussa taustalla kulkee myös iso arvo: pitkäikäisyys. Pennanen puhuu kriittisesti siitä, miten helppo kopiointi kuormittaa. Anttila kiteyttää omaa suunnittelufilosofiaa aiheesta. “Pitkään käytössä olevat isot valinnat kannattaa pitää neutraaleina ja tuoda väriä vaihdettavilla elementeillä”, hän sanoo. “Sama sohva saattaa olla siten 50 vuotta käytössä.”
Yhdistelmätrendit: kerroksellisuus, vintage ja rohkeat parit
Kun värit ovat syviä, muodot pehmeitä ja materiaalit eläviä, jäljelle jää kysymys: miten nämä kaikki sidotaan yhteen?
Pennanen innostuu tässä kohtaa. “Vuosi 2026 ei ole matchy-matchy”, hän huudahtaa ja peräänkuuluttaa kerroksellisia tiloja ja yksilöllisyyttä. “Kun eri elementtejä yhdistellään, syntyy lämpö ja henkilökohtaisuus, joka ei näytä ostetulta setiltä.”
Anttila nyökkää Pennasen puheille. “Voisi vaikka sanoa, että trendi on sekoitella asioita, kuten uutta ja vintagea.” Hän kuvaa konkreettisesti, miltä se voi näyttää: ronski, patinoitunut vanha pöytä, jonka ympärillä on ohuet, kromatut teräsputkijalkaiset tuolit. “Juuri se ristiriita tekee kokonaisuudesta elävän”, hän toteaa.
Stenmark antaa yhdistelylle vielä toisen esimerkin, Villa Tervamäki, Lempäälän Asuntomessut 2026 -näyttelykohde, johon Charmia toteuttaa kiintokalusteet. Stenmark on rakentanut sinne “kahden puun vuoropuhelun”. Siinä pähkinä ja tammi rytmittyvät tilasta toiseen niin, että kokonaisuus pysyy harmonisena, mutta ei mene tylsäksi. Hän tiivistää ajatuksen, joka sopii koko 2026-linjaukseen: “Uskaltaa yhdistää, kun pohja on rauhallinen.”
Asp palaa vielä kerroksellisuuteen ja muistuttaa, että valaistuskin tehdään nyt kerroksiksi, jolloin samalla siitä tulee hyvinvointia tukeva. “Kun valon sävyä ja voimakkuutta voi säätää ja ohjata, kotiin voidaan rakentaa erilaisia tilanteita: päivänvalon spektriä, “tekemisen valo”, aamuihin ja lämpimämpi, rauhoittava valo iltoihin. Ajatus on, että valolla tuetaan vuorokauden rytmiä ja hyvinvointia”, hän selittää.
Trendit ovat työkaluja
Kun ammattilaiset puhuvat trendeistä, kuulijalle voi tulla helposti tunne, että “näin pitäisi tehdä”. Haapakoski haluaa purkaa sen ajatuksen kokonaan. “Sisustamisessa ei ole oikeaa tai väärää tapaa. Trendit ovat kiinnostavia seurata ja niistä voi poimia itselleen toimivia palasia, mutta mikään ei velvoita. Kodista tulee tehdä oman näköisensä.”
“Hei, sehän on se vuoden 2026 paras trendi!”, Pennanen myötäilee. “Lupa tehdä koti, joka tuntuu omalta.”
Näin trendit näkyvät Charmian valikoimassa
Vuoden 2026 sisustustrendit eivät ole pelkkiä visuaalisia suuntia, ne elävät Charmian mallistoissa materiaaleina, sävyinä ja yksityiskohtina. Aitous, rauha ja käytännöllisyys ovat avainsanoja, jotka näkyvät jokaisessa valinnassa.
1. Aitous ja puun tuntu Pohjola-mallistossa
Charmian Perfect ja Premium Pohjola-ovet ja avorungot tuovat esiin puun syykuvion ja pinnan elävyyden juuri niin kuin trendit ennustavat: materiaali saa näyttää ja tuntua siltä, mitä se on. Luonnonläheiset, lämpimät sävyt, kuten ruskean ja punertavan vivahteet tekevät ovista ajattomia ja kodikkaita.
Tutustu Pohjola-malliston valikoimaan
2. Mattapinnat, jotka kestävät arkea
Vuonna 2026 mattapinta on enemmän kuin tyyli, se on samalla myös käytännön valinta. Charmian ovissa ja pinnoissa mattapinnat hylkivät sormenjälkiä, ovat helppoja puhdistaa ja pitävät ilmeen rauhallisena. Lopputulos on samaan aikaan moderni ja lämmin.
3. Kivi ja luonnollinen struktuuri – kvartsista keramiikkaan
Luonnonkiven tuntu ja kuosi vahvistuvat myös Charmian tasovalikoimissa. Kvartsi- ja keramiikkatasoista löytyy nyt entistä enemmän eläväpintaisia ja kivimäisiä vaihtoehtoja, aina hillitystä harmaasta näyttävään Taj Mahal -henkiseen sävyyn. Sama kivimäisyys jatkuu välitiloissa, ovissa ja jopa altaissa.
4. Mattamusta – hillitty kontrasti
Sisustuksen “matt is more” -ajatus jatkuu myös kodinkoneissa. Charmian valikoimissa mattamusta tuo keittiöön syvyyttä ja tyylikkyyttä ilman turhaa kiiltoa. Se kestää käyttöä ja luo rauhallisen, hienostuneen kokonaisuuden.
5. Keittiö, joka tehdään käyttäjälle
Charmian suunnittelufilosofia on yksinkertainen: keittiö suunnitellaan käyttäjälle, ei talolle. Jokainen yksityiskohta – muodot, materiaalit ja toiminnot – rakennetaan arjen sujuvuus ja yksilöllisyys edellä. Hyvä muotoilu ei ole pelkkä ulkonäkö, se on kannanotto kestävään, toimivaan arkeen.
Artikkelin asiantuntijat
Sisustusarkkitehti Tero Pennanen luo ajattomia tiloja, joissa hienovarainen ylellisyys, laadukkaat materiaalit ja selkeä arkkitehtoninen ajattelu kohtaavat. Hänen suunnittelussaan korostuvat tasapaino, mittasuhteet ja materiaalien luonteva käyttö, joiden ansiosta tilat tuntuvat rauhallisilta ja aikaa kestäviltä.
Minna Haapakoski, sisustusarkkitehti ja muotoilija
Minna perusti oman suunnittelutoimiston vuonna 2007, joten pian on aika juhlia 20-vuotista yrittäjätaivalta. Töiden ideat kumpuavat esimerkiksi luonnosta, ympäristöstä ja arkkitehtuurista. Minnan supervoima muotoilijana ja suunnittelijana on kyky innostua jokaisesta uudesta projektista yhdessä asiakkaan kanssa.
Muotoilun puolella tunnustusta on tullut European Product Design Awardissa.
Tapio Anttila, sisustusarkkitehti ja muotoilija, SIO
Kansainvälisesti palkittu muotoilija, joka ei suunnittele esineitä lasivitriineihin, vaan oivaltavia ratkaisuja arkipäivään. Viime vuodet Tapio on keskittynyt omaan mallistoonsa ja verkkokauppaan, mutta muita suunnittelutöitä löytyy myös maailmalta.
Mirkka Stenmark, sisustussuunnittelija & taiteilija, Pirkanmaa & Pohjois-Pohjanmaa
Mirkka on toiminut sisustussuunnittelijana arkkitehtitoimistossa 30 vuoden ajan. Kädenjälki näkyy lukuisissa kodeissa ja julkisissa tiloissa. Suunnittelijana Mirkka haluaa rohkaista asiakasta löytämään oman persoonallisen tyylinsä. Mirkka kokee, että ammattilaisena hänen tehtävä on luoda asiakkaan toiveista kaunis ja harmoninen kokonaisuus, joka palvelee vielä vuosienkin päästä.
Jukka Asp on konsultoivan valaistualan tukkuliikkeen KVS Oy:n toimitusjohtaja ja perustaja.
Jukka on toiminut valaistusalalla noin 28 vuotta. KVS Oy kuuluu osana Htf Group Oy:tä, johon kuuluvat myös mm. Helatukku Finland Oy, sekä Suomen Helakeskus Oy.
